Elämä täällä

Huhhuh. Berliinissä on nyt hurahtanut yli kaksi viikkoa ja moni on kysellyt ollaanko kotiuduttu tänne. Puhuttiin siitä eilen C:n kanssa ja tultiin siihen tulokseen, että ei, ei oikeastaan olla :D. Meidän kummankin mielestä meidän asunto on täällä ihana ja kunhan saadaan vähän enemmän huonekaluja tänne ja pahvilaatikoita ja muita ulos, niin tästä saadaan vielä ihanampi. Kuitenkin pari päivää sitten ihan parin sekunnin ajan mietin, että koska me lähdetäänkään täältä taas kotiin eli siis Suomeen ja C:llä on kuulemma ihan samanlainen olotila. Meidän ensimmäinen viikko täällä oli vähän niinkuin lomailua (vaikka mitään lomajuttuja ei oikeastaan tehtykään) ja nyt kun pitäisi aloittaa arki täällä, niin se ei jotenkin tunnu oikealta.

Ensinnäkin, kuten oon jo monta kertaa aikaisemminkin todennut, Berliini ei ole mikään kaunis kaupunki. Kaupungin kaduilla on yleensä paljon roskaa, talot aikalailla ränsistyneitä ja graffitien peitossa ja kun eilen käveltiin juna-asemalta kotiin, niin meinasin astua jonkun oksennukseen :D. Täällä on paljon kodittomuutta ja köyhyyttä. Kahviloissa ja ravintoloissa saa edelleen tupakoida sisällä (ei kylläkään kaikissa), mutta myös pikku kioskeilla ja kirpputoreilla myyjät usein polttavat , joten näissä paikoissa käynti tällaiselle, ei koskaan tupakkaa polttaneelle, ei ole mikään kiva kokemus. Myyjät kaupoissa ovat ainakin oman kokemukseni mukaan töykeitä.

Kuitenkin täältäkin löytyy paljon hyvää. Meidän lähialue on aivan ihana, täynnä pieniä kahviloita ja ravintoloita ja mun lempikauppoja eli kirpputoreja! Sunnuntaisin toreilla myydään paljon taidetavaroita ja käsitöitä, sekä järjestetään erilaisia tapahtumia. Ulkona syöminen on täällä vähän liiankin halpaa, koska meistä on tulossa aika laiskoja ruuanlaittajia. Puistot ovat täällä kivoja ja en malta odottaa kesää, että päästään viettämään aikaa esim. piknikillä.

Eli kuten näkyy, täältä löytyy paljon hyvää, mutta myös paljon huonoa. En usko, että jäädään tänne ikuisiksi ajoiksi, mutta eiköhän täällä noista huonoista puolista huolimatta vietä helposti muutaman vuoden. Ja mistä sitä tietää, ehkä jo kuukauden päästä sanonkin, että Berliini on paras kaupunki koko maailmassa, enkä koskaan halua lähteä täältä :D. Pääasia tällä hetkellä kuitenkin on, että meillä on asunto, työpaikat ja apujoukkoja auttamassa meitä täällä alkuun.

Lopuksi vielä kuvia tästä meidän asunnosta!

Matka Berliiniin

Huom., aloitin tän tekstin kirjoittamisen jo yli viikko sitten, kun saavuttiin tänne, mutta kiireeltäni sain sen nyt vasta valmiiksi :)

Eilen saavuttiin viimeinkin tänne Saksanmaalle, joten ajattelin nyt tarinoida vähän tuosta meidän matkasta. Ajettiin siis tosiaan ensin Helsingistä Turkuun, laivalla Turusta Tukholmaan, Tukholmasta Trelleborgiin ja sieltä sitten vielä lautalla- ---. Matkassa kesti yhteensä kaksi päivää eli melko rankka reissu oli kyseessä...

Matka-aamuna saimme herätä kello kolme, tosin kukaan meistä ei ollut varmaan oikein nukkunut jännityksen ja laulavan naapurin takia. Otettiin viimeiset kamat mukaan, sullouduttiin niitten kanssa autoon (siis kirjaimellisesti sullouduttiin niinkun kuvasta näkyy:D) ja lähdettiin ajamaan kohti Turkua. Ensimmäinen matka meni ainakin mun osalta super nopeasti, mutta saattaa kyllä johtua siitä että nukuin koko matkan.

Tukholmaan saavuttua meillä oli seuraavan lautan lähtöön paljon aikaa, joten päätettiin käydä moikkaamassa mun vanhaa ystävää Anitaa. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa ja puhua tässä parin vuoden aikana tapahtuneet asiat läpi. Saatiin siinä samalla vähän levähtää ja ladata akkuja seuraavaa ajomatkaa varten, joten visiitti tuli myös tarpeeseen.

Ajomatka Trelleborgiin sujui mun osalta taas melko lailla nukkumisen merkeissä. Sinne päästyä meillä oli vielä laivan lähtöön muutama tunti aikaa ja oltaisiin haluttu levähtää jossain huoltoasemalla ja etenkin käydä vessassa :D. Saatiin kuitenkin huomata, että kyseisessä kaupungissa kaikki huoltoasemat oli kiinni ja minkäänlaista vessaa ei meinannut löytyä mistään. Käytiin ihan oikeasti läpi kaikki hotelleista sairaalaan, kunnes vihdoin löytyi joku puistossa oleva yleinen vessakoppi. Meillä ei tietenkään ollut kruunuja mukana, joten tungettiin kaikki mukana olleet euron kolikot koneeseen ja jotenkin ihmeellisesti se ovi sitten avautuikin. Meillä oli kuitenkin rahaa vaan yhteen käyntiin ja tässä vessassa oli joku ihmeen hälytysjärjestelmä, jos siellä yritti käydä maksamatta... noh, onneksi pian päästiin sen jälkeen jo laivaan.

Tästä eteenpäin matka jatkui suht. normaalisti ja Berliinissä oltiin noin klo 16 eli matkustusta silloin oli takana noin 38 tuntia. Olin heti ihan onnessani nähdessäni, että täällä kevät on jo paljon pidemmällä kuin Suomessa. Enemmän täällä elelystä kerron sitten seuraavalla kerralla :).

Veera

Adventure is out there... in Berlin

Heippa! Ajattelin, että nyt olisi hyvä aika jatkaa tätä blogia Berliiniin muutto mielessä :). Tämän bloginhan alun perin tein au pair aikaani varten Australiassa, mutta onhan Saksaankin muutto yhtälailla seikkailu ja vähän kuin jatkoa tuolle mun Australian matkalle! Edelleen kirjoittelen blogisss lähinnä kuulumisiani sukulaisille ja kavereille, mutta toki kuka vaan on tervetullut seurailemaan mun matkaa.

Matkaan siis lähdetään tuossa muutaman päivän päästä ja otetaan ihan ensimmäisenä suunta kohti Turkua, josta päästään laivalla Tukholmaan. Sieltä sitten meinataan ajaa etelä-Ruotsiin (en edes muista kyseisen kaupungin nimeä... :D) ja sieltä taas lautalla Saksaan (samoin tässä, en muista mikä kaupunki... Ehkä kerron niistä sitten jälkeenpäin.). Mun ei onneksi tarvitse huolehtia ajamisesta, enkä edes voisikaan, koska en omista ajokorttia. Matkassa mukana on siis poikaystäväni C ja hänen kaverinsa R, jotka ovat lupautuneet kuljettamaan mut ja tavarat perille.

Mitäs me siellä Berliinissä sitten oikein tehdään? Mun olisi tarkoitus nyt aluksi tehdä töitä ja myöhemmin hakea siellä yliopistoon. Kouluunhakuprosessistani voi muuten paremmin lukea täältä! C:llä taas on työpaikka jo valmiina ja meinaa myös hakea joskus tulevaisuudessa opiskelemaan. Kämppä meillä on myös valmiina, ensiksi kuukauden väliaikainen, kalustettu asunto, mihin ollaankin jo Suomessa totuttu ja myöhemmin sitten eka ihan "oma" kämppä! Mutta näistä sitten lisää vielä myöhemmin :).

Tässäpä tämä nyt tältä erää, kirjoittelen luultavasti sitten seuraavan kerran Berliinistä. Toivottavasti jäätte seurailemaan!

Veera

Heippa taas!
Ollaan nyt kaks viikkoa matkusteltu Australian itärannikolla, ensin melbournesta sydneyhyn, Sydneystä, coffs harboriin, sieltä Port maquarieen ja taas eteenpäin Byron bayhin. Mukavaa on ollut ja aurinkoa riittänyt! Matkan aikana ollaan tavattu mahtavia ihmisiä niin hostelleissa, busseissa kuin sohvasurffauksen välityksellä. Outo tunne, kun ajattelee, että niitäkään ihmisiä ei välttämättä nää enää koskaan vaikka muutaman päivän ajan tuntuu kuin oltaisiin oltu ystäviä aina. Mutta ainakin ollaan saatu mahtavia muistoja ja niistä oon tosi kiitollinen!
En nyt jaksa kertoa yksityiskohtaisemmin meidän matkan vaiheista, kuulette sitten enemmän tarinoita toukokuussa, kun tuun takaisin. Tänään matka jatkuu kohti Gold coastia ja uusia seikkailuja! Nähdään. Veera

Kuulumisia

Heissan!

Ajattelin nyt tehdä tällaisen pikapäivityksen, kun en pitkään aikaan ole jaksanut pitempiä juttuja kirjoitella. Maanantaina jätin siis hostperheen taakse ja mun ja Meretin matka Australian itärannikolla pääsi vihdoinkin alkamaan.

Matka kulkee siis Melbournesta Darwiniin ja lähinnä kaupunkien välit kuljetaan bussilla. Suurimman osan ajasta yritetään viettää yöt sohvasurffaten eli majoitutaan siis ihmisten koteihin :) Tällä hetkellä ollaan Sydneyssä ja ensimmäinen sohvasurffausyö takana, ja täytyy sanoa, että tähän mennessä on ollut ihan mahtavaa! Meidän hostit on tosi mukavia ja meillä on täällä oma huone ja saadaan esim. käyttää keittiötä ja pesukonetta ihan ilmaiseksi.

En nyt pistä mitään kuvia, mutta yritän niitäkin saada laitettua koneelle tässä piakkoin. Päivittelen ainakin kuulumisia aina välillä tänne!

Veera

Ps. Mun numero on taas vaihtunut, jos on unohtunut kertoa jollekkin, niin sitä voi kysellä multa esim. facebookissa :)

Tyhmä ja tyhmempi Sydneyssä osa 2

Heippa taas! Nyt on aika taas kaivella muistia ja miettiä, että mitä siellä Sydneyssä tulikaan tehtyä ja tyhmäiltyä. Aloitan nyt kuitenkin pienellä ihmettelyllä ja kysymyksellä, että MITEN VOI OLLA MAHDOLLISTA, että kaikki parhaimmat kuvat, mitä Sydneyssä otin, on kadonnut johonkin bittiavaruuteen ja jäljellä on vaan tällaisia "ihan ok räpsäisyjä".No jaa, mutta nyt asiaan, eli selostukseen Sydneyn päivistä numero 2,3 ja 4.

Uuden vuoden sekoilujen (lue Tyhmä ja tyhmempi Sydneyssä osa 1...) jälkeen oltiin niin väsyneitä, että haluttiin seuraava päivä vaan lepäillä hotellihuoneessa ja tutkia kaupunkia paremmin vasta illemmalla. Heräiltiin joskus 12 aikaan ja lähdettiin käymään läheisessä ostoskeskuksessa ostamassa vähän aamupalatarpeita. Sen jälkeen lukittauduttiin hotellihuoneeseen, syötiin rauhassa ja katsottiin muumeja (:D) mun läppäriltä.

Myöhemmin iltapäivällä otettiin bussi kaupunkiin ja päätettiin tutkia paremmin oopperatalon ympäristöä ja Sydneyn keskustaa. Meidän suureksi ihmetykseksi kaupunki oli ihan tyhjillään, joten otettiin vaan parit kuvat, syötiin ranskalaiset ja lähdettiin melkein heti takaisin päin.

Seuraavana päivänä oli aika vaihtaa majapaikkaa hostelliin, joten otettiin taas rinkat selkään ja lähdettiin kohti bussipysäkkiä. Sydneyssähän julkinen liikenne ei tosiaan ollut ihan parasta, joten perille päästäksemme meidän piti taas ottaa kolme bussia. Hostelli vaikutti aluksi ihan kivalta ja jätettiin tavarat sinne hyvillä mielin ja lähdettiin taas tutkimaan vähän kaupunkia. Kuitenkin, kun palattiin takaisin, niin saatiin huomata, että kaikki meidän huoneen kaapit ja vessa oli ihan täynnä torakoita!!! Seuraavat viisi päivää saatiinkin siis viettää kiljuen ja torakoita ruuista ja matkatavaroista hätistellen.

Viikon aikana (nyt en enää jaksa muistaa päivien järjestystä!) käytiin myös Sydneyn lähellä olevilla Sinisillä vuorilla, josta yllä olevat kuvatkin on otettu!

Tämän hetkisistä kuulumisista vielä sen verran, että oon nyt vihdoinkin saanut arkkitehtuurin ennakkotehtävät lähetettyä Suomen yliopistoihin ja myös portfoliot ja hakemukset lähetettyä... Skotlantiin (arkkitehtuuria sinnekin)! Saa nyt nähdä miten käy :) mutta oli miten oli, nyt voin taas keskittyä enemmän myös blogin kirjoittamiseen, jippii! Lisää tyhmäilystä Sydneyssä saatte kuulla sitten ensi kerralla! Veera

Tyhmä ja tyhmempi Sydneyssä osa 1

Joo, tiedetään, mun postaukset tulee nyt aikamoisella viiveellä, kun sydneystäkin alkaa olemaan jo pari viikkoa aikaa... Mutta voitte ajatella vähäisen kirjoittelun määrän johtuvan ihan vaan yksinkertaisesti siitä, että mulla on ollut täällä liian hauskaa ja kirjoittelulle on jäänyt liian vähän aikaa!

Meidän (mun ja Kristiinan) matka kohti Sydneyiä alkoi uuden vuoden aattona ja jo heti lähtiessä meinasi tulla vähän mutkia matkaan. Meidän lento lähti nimittäin Melbournen toiselta lentokentältä Altonasta, joka on aika paljon kauenpana kuin päälentokenttä, eikä tietenkään oltu ajateltu miten me sinne itse lentokentälle päästään kello 6 aamulla, kun mikään julkinen liikenne ei kulje. Hostisä kuitenkin sitten tarjoitui ajamaan meidät lentokenttäbussin lähtöpaikalle ja sieltä sitten päästiin ajoissa kentälle.

Sydneyyn päästyä ongelmat alkoivat taas. Meidän hotelli oli melko kaukana keskustasta, eikä meillä ollut hajuakaan mikä bussi tai juna meidän sinne pitäisi ottaa, joten mentiin luonnollisesti kysymään juna-aseman info-tiskiltä neuvoa. Työntekijä sitten neuvoi meille junan, me ostettiin liput ja matka jatkui. Puolessa välissä matkaa Kristiina sitten muistikin, että viikon juna/bussilippu, joka me ostettiin, ei käykään zone 2 matkoihin ja - yllätys, yllätys - meidän hotellihan sijaitsi nimenomaan sillä zone 2lla. Täällä juna-asemilla ennen laitureita on sellaiset portit, joista ei pääse, jos ei ole oikeaa lippua, joten junan pysähtyttyä kiivettiin muitta mutkitta portin yli ja toivottiin vaan, että vartijat ei juokse perään laskua heiluttaen.

Mutta eihän ongelmat vielä siihen loppuneet! :D Infopisteen työntekijä, jolta oltiin kysytty neuvoa, oli nimittäin neuvonut meitä nousemaan junasta väärällä asemalla ja oltiin sitten n. 3 kilometrin päästä hotellilta. Lähdettiin sitten reippaina tyttöinä kävelemään painavat rinkat selässä, paahtavassa auringonpaisteessa, keskellä ei-mitään kohti hotellia toivoen, että se todella on meidän hotelli. Noh, lopulta, ikuisuudelta tuntuvan matkan jälkeen, päästiin hotellille, kirjauduttiin sisään ja mentiin huoneeseen nukkumaan (ei oltu kumpikaan nukuttu YHTÄÄN edellisenä yönä).

Neljän tunnin parhaimpien päiväunien ikinä jälkeen alettiin valmistautumaan iltaan. Otettiin bussi kaupunkiin (siinäkin tietysti oli jotain sählinkiä :D) ja etsittiin meille sopiva paikka katsoa ilotulitusta. Ensimmäiset fiilikset Sydneystä oli ihan mielettömät ja hoettiin vaan, kuinka ei voida uskoa että vihdoin ollaan täällä. Ilotulitukset oli myös mahtavat, laitan niistä ehkä videota myöhemmin!

Kaikenkaikkiaan oli kiva uusi vuosi, vaikka vähän sählättiinkin. Tästä ei pitänyt tulla näin pitkää tekstiä, mutta vähän innostuin, niin että jatkan tästä sitten myöhemmin. See ya! Veera

// Pakko vielä lisätä, että mulla on nyt lennot Suomeen! 10. toukokuuta, eli paljon myöhempään kuin olin kuvitellut, mutta kuitenkin. Oon nyt jo ihan innoissani, vaikka samalla kamalaa jättää hostperhe, kaverit ja ihana Australia taakse. Mutta ihanaa päästä kotiin ja nähdä taas kaikki tutut kadut, kaupat, rakennutkset ja tietenkin ihmiset! Oottehan mua sitten vastassa?